Mikä nimeksi?
Moni lapsen läheinen kuulee nimen ensimmäistä kertaa ristiäisissä. Nimestä tulee osa lapsen persoonaa – se korostaa hänen ainutlaatuisuuttaan. Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen, ja lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi.
Jotakin vanhaa vai ihan uutta? Suvusta perittyä, mutta kumman? Vanhemmat haluavat tietysti valita lapselleen parhaan mahdollisen nimen. Sen valitseminen voi tuntua haastavalta, mutta kun oikea nimi tulee vastaan, se tuntuukin jo tutulta. Nimeä mietitään yhdessä usein jo paljon ennen lapsen syntymää, ja inspiraation lähteitä on ympäristö tulvillaan. Nimipäiväkalenterin ja nimikirjojen lisäksi netistä löytyy lukuisia testejä ja nimikoneita, joiden parissa nimen mietiskely on hauskaa puuhaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tietoa esimerkiksi yleisimmistä etunimistä Suomessa eri vuosina.
Rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä
Nimen antamista ohjailee vuoden 2019 alussa voimaanastunut uusi nimilaki, joka antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia nimen valintaan – lapselle voi antaa neljä etunimeä. Suomessa käytössä olevien nimien määrä on yli kaksinkertaistunut sadan vuoden aikana, ja määrä kasvaa edelleen.
(Lähde: Väestörekisterikeskus, 4.2.2019)
Lapsen nimeämisessä voi käyttää mielikuvitusta, mutta nimen tulee täyttää tietyt etunimelle ominaiset piirteet. Lisätietoa etu- ja sukunimilaista voit lukea myös Oikeusministeriön Finlex-palvelusta. Uuden nimilain perusteella lapsi voi saada myös vanhempien kaksiosaisen sukunimen.
Top 10 – kaikkien aikojen suosikkinimet
Tytöt
- Maria
- Helena
- Johanna
- Anneli
- Kaarina
- Marjatta
- Anna
- Liisa
- Annikki
- Sofia
Pojat
- Juhani
- Johannes
- Olavi
- Antero
- Tapani
- Kalevi
- Tapio
- Matti
- Mikael
- Ilmari
