Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä kasteessa tapahtuu

1. Kuinka paljon voin itse vaikuttaa lapseni kastetilaisuuteen?

Ristiäisiä voi suunnitella yhdessä papin kanssa, jolta voi kysyä kaikenlaisia vinkkejä kastetoimitukseen. Kastetoimitukseen rungon muodostaa kastekaava.  Kaavaa kunnioittaen toimitukseen voidaan tehdä monia perheen toivomia valintoja. Usein papin kanssa sovitaan yhdessä laulut ja virret, rukoukset ja raamatunkohdat. Läheiset voivat osallistua kastetoimitukseen monin eri tavoin, kuten lukemalla yhdessä valittuja raamatunkohtia ja rukouksia tai kertomalla, mitä hyvää he toivovat lapsen elämään. Jos lähipiiristä löytyy laulajia, soittajia tai muita innokkaita esiintyjiä, he voivat laulaa, säestää tai lukea runoja tai rukouksia.

2. Kuinka kauan kastetilaisuus kestää?

Itse kastetoimitus kestää noin 20–30minuuttia. Jos vanhemmat haluavat kastekaavan lisäksi muuta musiikkia tai ohjelmaa, voi kastetoimitus kestää hieman kauemmin. Kastetoimituksen jälkeen vanhemmat voivat järjestää seurakunnan tiloissa, kotonaan tai muussa haluamassaan paikassa kastejuhlan, joka kestää juuri niin kauan kuin vanhemmat itse haluavat.

3. Mitä kastetoimituksessa lauletaan?

Virsistä ja muista lauluista sovitaan papin kanssa kastekeskustelussa. Pappi antaa mielellään vinkkejä kastevirsiin, mutta vanhemmat saavat tehdä lopullisen valinnan. Kaste- ja lastenvirsiin voi tutustua osoitteissa virsikirja.fi ja kastevirret.fi.

4. Miten kastetoimitus etenee?

Kastejuhlasta voi tehdä omannäköisensä hetken, johon lapsen läheiset ihmiset osallistuvat eri tavoin. Kasteen kulusta sovitaan etukäteen papin kanssa, jolloin kasteeseen valitaan laulut sekä mahdolliset henkilöt pieniin tehtäviin. Kasteeseen saa ehdottaa omia toiveita ja ideoita esimerkiksi musiikin tai läheisten osallistumisen suhteen. Kastekaava etenee tässä järjestyksessä:

• Virsi
• Alkusiunaus, johdantosanat ja psalmi
• Kysymykset/kehotukset nimestä, kasteesta ja kristillisestä kasvatuksesta
• Ristinmerkki ja rukous
• Raamatun luku (lasten evankeliumi, Mark. 10:16) ja puhe
• Kastekäsky (Matt. 28:18–20) ja uskontunnustus
• Kaste
• Yhteinen esirukous, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus
• Virsi

Kastetoimitus kestää 20–30 minuuttia. Sen jälkeen juhlapäivä jatkuu vanhempien haluamalla tavalla.

5. Mitä pappi puhuu kasteessa?

Papin puhe pohjautuu vanhempien ja papin yhdessä käymään keskusteluun. Osa toimituksesta on valmiiksi sanoitettu (kuten uskontunnustus ja Isä meidän -rukous), osan pappi muotoilee itse. Johdantosanoissa ja puheessa pappi pukee sanoiksi perheen elämäntilannetta ja kasteen uskonnollista merkitystä.

6. Voinko itse valita papin lapseni ristiäisiin?

Jos haluat pyytää tutun papin ristiäisiin, voit ottaa häneen suoraan yhteyttä ja pyytää kastepapiksi. Varattaessa kasteaikaa seurakunnasta voi esittää toiveen, että kyseisen seurakunnan tietty pappi tulisi kastamaan. Seurakunnat yrittävät parhaansa mukaan järjestää kasteen vanhempien toivomalla tavalla, mutta mikäli ajankohdan suhteen ei ole jouston varaa, ei välttämättä ole mahdollista saada toivomaansa pappia.

7. Mitä vettä kastemaljassa on?

Kasteessa käytetään yleensä tavallista, puhdasta hanavettä. Jos vanhemmat niin toivovat, voi kasteessa käyttää myös oman kaivon vettä tai lähdevettä. Tärkeintä vauvan mukavuuden kannalta on, että vesi on lämmintä.

8. Miksi kastetaan?

Kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta: ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden koko elämänsä ajaksi ja kuoleman rajan ylikin. Kasteessa ihminen tulee kristityksi ja liittyy kirkon ja kotiseurakuntansa jäseneksi sekä osaksi maailmanlaajuista kristillistä yhteisöä. Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn (Matt 28:18-20). 

Kaste on sekä lahja että kutsu. Se on ihmisen ja Jumalan välinen henkilökohtainen pyhä tapahtuma, jossa ihminen tulee Jumalan omaksi lapseksi ja saa lahjaksi Jumalan armon ja rakkauden. Samalla hän saa lahjaksi uskon, joka merkitsee luottamusta Jumalaan. Kaste kutsuu ihmistä kristityn elämään, rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiään. Kasteessa Jumala sitoutuu ihmiseen hänen koko elämänsä ajaksi: Jumala ei koskaan peru lahjojaan tai kutsuaan.

9. Miksi lapsia kastetaan?

Jumalan silmissä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia: hänen rakkautensa kohdistuu niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin. Kasteessa ihminen tulee Jumalan omaksi lapseksi. Siihen ei tarvita ihmiseltä mitään omaa osaamista tai uskoa. Vauvan kaste kertoo siitä, että Jumalan armo ja rakkaus koskettaa ihmistä jo syntymästä alkaen.Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta.

Jeesus sanoi, että Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten. Usko ei ole tietoa eikä koskaan täysin järjellä ymmärrettävissä. Lapsi pystyy luonnostaan ottamaan vastaan rakkautta ja turvautumaan itseään suurempaan.

Ristiäisjärjestelyt

1. Missä ristiäiset voi järjestää?

Ristiäiset voi järjestää melkein missä tahansa. Tavallisimmin ristiäiset järjestetään lapsen tai isovanhemman kotona, kirkossa tai seurakuntatalolla. 

2. Milloin ristiäiset järjestetään?

Useimmiten lapsi kastetaan 2–3 kuukauden kuluessa syntymästä. Toki lapsen voi kastaa jo muutaman viikon ikäisenä tai myöhemmin kuin kolmen kuukauden iässä. Tieto lapsen nimestä pitää kuitenkin toimittaa maistraattiin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, vaikka ristiäiset järjestettäisiin myöhemmin. Kirkko kastaa minkä ikäisiä lapsia tahansa.

3. Voiko messun/jumalanpalveluksen yhteydessä kastaa lapsen?

Kyllä voi. Kun varaat kasteaikaa seurakunnasta, esitä toiveesi kasteen toimittamisesta messun yhteydessä.

4. Missä ja milloin järjestetään yleisiä Kastepäiviä?

Seurakunnat eri puolilla Suomea järjestävät kerran–pari vuodessa yleisiä Kastepäiviä, jolloin yhdessä kastetapahtumassa kastetaan useita lapsia pitkin päivää. Kastepäivä on helppo ja vaivaton tapa hoitaa lapsesi kastaminen – saat seurakunnalta miljöön kauniin kastejuhlan järjestämiseen, ja seurakunta tarjoaa myös kakkukahvit perheellesi ja läheisillesi. Kastepäivään voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Kastepäivistä saat tarkempaa tietoa oman seurakuntasi nettisivuilta tai kirkkoherranvirastosta. Jos omassa seurakunnassasi ei ole vielä Kastepäivää, voit ehdottaa sellaisen järjestämistä. Seurakunnat pyrkivät toteuttamaan vanhempien toiveita parhaansa mukaan.

5. Voiko ristiäiset olla monikieliset?

Kyllä. Kastepappia varatessa voi toivoa pappia, joka hallitsee perheen kieliä, mutta kielitaitoista pappia ei välttämättä ole saatavilla. Kastetoimituksessa kastettavan perheenjäsenet tai läheiset voivat lukea esimerkiksi raamatuntekstejä tai rukouksia eri kielillä.

6. Millä kaikilla kielillä kasteen voi toimittaa?

Lähtökohtaisesti suomi, ruotsi ja englanti ovat kieliä, joita suuri osa papeista pystyy käyttämään. Jos toivot kastetta muilla kuin kotimaisilla kielillä, kerro toiveestasi seurakunnallesi kasteaikaa varatessa.

7. Mitä kaikkea ristiäisjuhlissa tehdään?

Kastetoimitus sisältää varsinaisen kastamisen lisäksi rukousta, laulua ja raamatunlukua. Perheillä voi olla erilaisia perinteitä sen suhteen, mitä kaikkea muuta ristiäisjuhlat kastetoimituksen ohella sisältävät. Usein ristiäisiin kuuluu kakkukahvit tai vastaava tarjoilu. Ristiäisistä voi tehdä perheen oman näköisen juhlan esimerkiksi puheiden, musiikkiesitysten tai muun ohjelman kautta.

8. Keitä ristiäisiin kutsutaan?

Ristiäisiin voi kutsua keitä itse haluaa. Useimmiten kummien lisäksi paikalla on lapsen isovanhemmat ja muita sukulaisia. Kasteella täytyy olla vähintään kaksi todistajaa, joten jos kummit eivät pääse paikalle, läsnäolijoista kaksi merkitään kasteen todistajiksi.

9. Kuinka juhlavat ristiäisten kuuluu olla?

Ristiäisistä voi tehdä täysin oman perheen näköiset. Ei ole olemassa mitään tiettyä ristiäisetikettiä, jonka mukaan ristiäiset pitäisi toteuttaa. Ristiäisistä kannattaa tehdä juuri niin arkiset tai juhlavat, kuin itsestä tuntuu.

10. Olen kuullut, että kasteen yhteydessä voidaan myös vihkiä avioliittoon. Miten se onnistuu?

Kasteen yhteydessä voidaan aivan hyvin toimittaa myös avioliittoon vihkiminen. Avioliiton esteiden tutkinta täytyy kuitenkin hoitaa ennakkoon. Papilta saa apua tilanteen suunnitteluun. Tilaisuus rakennetaan normaalia vihkimisen kaavaa soveltaen. Kastetilaisuuden yhteydessä voidaan myös vanhempien aiemmin solmittu avioliitto siunata.

Ristiäiset pienellä budjetilla

1. Miten voin järjestää ristiäiset mahdollisimman pienellä budjetilla?

Kastetoimitus ei maksa mitään. Ristiäisjuhlista voi tehdä pienimuotoiset ja esimerkiksi koristeluissa ja tarjoiluissa voi usein joustaa, mikäli budjetti tulee vastaan. Tarjoilut voi järjestää nyyttärimeiningillä ja ristiäisjuhlat voi pitää maksutta esimerkiksi omassa kodissa, isovanhempien luona tai kirkon tiloissa. Monet seurakunnat järjestävät myös yleisiä kastetapahtumia kerran–pari vuodessa, jolloin seurakunta tarjoaa kakkukahvit tms. kastettavien perheelle ja läheisille kastetoimituksen jälkeen. Netin keskustelupalstoilta ja sosiaalisen median vertaisryhmistä voi löytää hyviä vinkkejä pienen budjetin ristiäisten järjestämiseen.

2. Minulla ei ole varaa järjestää ristiäisiä. Mitä teen?

Kastetoimitus ei maksa mitään, ja seurakunnan kastepappi tulee kotiin ilmaiseksi. Vauva voidaan myös kastaa kirkossa tai messun yhteydessä. Kannattaa kysyä seurakunnastasi mahdollisuutta käyttää seurakunnan tiloja ristiäisiin. Useimmissa seurakunnissa tiloja voi käyttää maksutta kirkollisten toimitusten yhteydessä. Kannattaa olla kotiseurakuntaasi yhteydessä tällaisessa tilanteessa, niin seurakunta tekee parhaansa, jotta ristiäiset saataisiin järjestettyä.

Vauva ristiäisissä

1. Mitä vauvalle puetaan kasteeseen päälle?

Kastetoimituksen yhteydessä vauvalla on usein valkoinen kastepuku, jota kutsutaan kastemekoksi. Aina kastepukua ei ole saatavilla, ja vauva voi vapaasti olla myös muissa, tavallisissakin, vaatteissa.

2. Mistä saan vauvalleni kastepuvun?

Kastemekko voi löytyä vanhemmilta, isovanhemmilta tai muilta sukulaisilta. Kannattaa kysellä läheisiltä, mistä he ovat saaneet kastepuvun vauvansa ristiäisiin. Jos kastepukua ei löydy omasta takaa, voi seurakunnalta kysyä mahdollisuutta lainata kastepukua. Kastepuku ei kuitenkaan ole välttämättömyys – vauva voi olla missä tahansa vaatteissa kastetilaisuudessa.

3. Kuka pitää vauvaa sylissään kastetoimituksessa?

Kuka vain voi pitää vauvaa sylissään kastetoimituksessa. Usein vauva on tietyn kummin sylissä koko kastetoimituksen ajan. Tämä liittyy ajatukseen sylikummista, mutta mitään sääntöä tai ohjetta tähän ei ole, jota vanhempien tarvitsisi noudattaa. Syliä voi myös vaihtaa, mikäli se tuntuu vauvan kannalta parhaalta. Tärkeintä on edetä vauvan ehdoilla.

4. Mitä jos vauva itkee koko kastetoimituksen ajan?

Kaste ei mene pilalle, jos vauva itkee. Kaste etenee vauvan ehdoilla, ja yleensä ennakointi auttaa tekemään kastetoimituksesta mahdollisimman mukavan vauvalle. Kannattaa pyrkiä syöttämään vauva ja vaihtamaan vaippa hetkeä ennen tilaisuutta. Usein vauvalle tulee hiki kastetilaisuudessa. Siksi kastepuvun alle ei kannata pukea paljoa vaatetta, useimmille vauvoille lyhythihainen body riittää. Vauvaa voi hyvin hyssyttää pystyasennossa seremonian ajan, ja hän voi olla vanhemman sylissä, jos ei viihdy muualla.

Itku ei lähtökohtaisesti haittaa, mutta jos se vaivaa vanhempia, voidaan kastetoimitus myös keskeyttää hetkeksi tai aloittaa hieman myöhässä. Vauvan rytmit eivät mene aina yksiin aikuisten aikataulujen kanssa, joten jousto aikatauluissa voi tulla tarpeeseen.

5. Mitä jos vauvan vaipat pitää vaihtaa kesken kaiken?

Sitten vain vaippa vaihtoon, toimitus jatkuu sen jälkeen.

6. Voinko imettää kastetoimituksessa?

Jos se on sinulle luontevaa ja vauva sitä tarvitsee, niin tottakai voit. Vauva kannattaa myös imettää ennen kastetoimituksen alkua, niin voit rauhassa itsekin keskittyä kastehetkeen.

7. Mitä jos vauvani sairastuu juuri ennen ristiäisiä?

Jos vauva on kovin sairas, eikä tunnu mielekkäältä järjestää ristiäisiä, voi ristiäiset hyvin siirtää myöhempään ajankohtaan. Kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, ja joskus kastejärjestelyihin joudutaan tekemään viime hetken muutoksia.

Nimen valinta

1. Kuinka monta etunimeä lapselle voi antaa?

Vuoden 2019 alussa astui voimaan uusi nimilaki, jonka mukaan lapsella voi olla neljä etunimeä. Lapselle voi antaa siis yhdestä neljään etunimeä. Lisätietoja nimilaista löydät täältä.

2. Kumman vanhemman sukunimi lapselle annetaan?

Jos lapsen nimeä ilmoitettaessa vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa aina vanhempiensa yhteisen sukunimen. Sen sijaan henkilökohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edelle otettu sukunimi ei voi siirtyä lapselle. Vuoden 2019 alussa astui voimaan uusi nimilaki, jonka mukaan myös lapselle voi antaa vanhempien yhteisen sukunimiyhdistelmän.

Jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, saavat vanhemmat valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi saa, vai halutaanko yhdistelmänimi. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, ja isyys on vahvistettu, lapsen vanhemmat voivat valita kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Lapsi saa äidin sukunimen, jos isyyttä ei ole vahvistettu sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Lapsen sukunimi voidaan isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isän sukunimeksi.

Lapsen sukunimeksi voidaan myös valita vanhemman tai isovanhemman nimestä tai näiden molempien nimistä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmalla on kansalaisuutensa, avioliittonsa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon, ja vanhempien ilmoittama sukunimi vastaa tässä valtiossa noudatettua nimikäytäntöä. Lisätietoja nimilaista löydät täältä.

3. Haluan antaa erikoisen/harvinaisen nimen lapselleni. Mistä tiedän, että nimi on ok?

Jos et ole varma nimen sopivuudesta, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, kuinka paljon samannimisiä löytyy. Jos muita samannimisiä löytyy, on nimi luultavasti ok. 

Jos epäröit, hyväksytäänkö lapsellesi ajateltu nimi, tarkista nimen kriteerit etu- ja sukunimilaista

4. Haluan antaa sukupuolineutraalin nimen lapselleni. Onko se ok?

On ok. Kunhan nimi on nimilain mukainen nimi, ei mitään estettä sukupuolineutraalille nimelle ole.

5. Mistä saisin ideoita lapseni nimeksi?

Nimipäiväkalenterien lisäksi erilaiset nimikirjat ovat hyviä lähteitä nimien kartoittamiseksi. Moni tutkii myös omasta suvusta löytyviä nimiä. Voit pohtia, haluatko lapsellesi suomalaisen vai kansainvälisen nimen tai pidätkö mieluummin perinteisistä nimistä kuin moderneista. Sosiaalisesta mediasta löytyy monia vertaisryhmiä, joissa voi pohtia nimiä yhdessä muiden vanhempien kanssa.

6. Milloin lapsen nimi kerrotaan muille?

Lapsen nimen voi kertoa muille juuri silloin kuin haluaa. Jotkut haluavat pitää lapsen nimen yllätyksenä kastetoimitukseen asti, toiset taas kertovat nimen läheisille jo ennen lapsen syntymää. Tähän ei ole mitään erityistä sääntöä, jota tulisi noudattaa.

7. Haluan antaa lapselleni ulkomaalaisen etunimen. Toisen vanhemman suku on ulkomailla. Onnistuuko?

Jos samaa nimeä on riittävän paljon käytössä, se todennäköisesti käy. Maistraatti voi hyväksyä ulkomaalaisen nimen esimerkiksi silloin, kun perheellä on yhteys valtioon, jonka nimikäytäntöä etunimi vastaa. Voit katso lisää etu- ja sukunimilaista.

Kummit

1. Kuinka monta kummia saa tai pitää olla? Pitääkö kummin kuulua kirkkoon?

Kastettavalla täytyy olla vähintään yksi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva kummi, joka on konfirmoitu. Kummien määrälle ei ole ylärajaa. Lisäksi kummeina voi olla henkilöitä, jotka kuuluvat kirkkomme kasteen hyväksyvään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisätietoja kummiudesta löydät täältä.

2. Minkä ikäisen henkilön voi pyytää kummiksi?

Kummiksi voi pyytää kenet tahansa, joka on käynyt rippikoulun ja on konfirmoitu. Iällä ei siis ole merkitystä kummiudessa – esimerkiksi lapsen isovanhempi tai rippikoulun käynyt sisarus tai serkku voi toimia kummina.

3. Voinko pyytää lapselleni kummin, joka kuuluu kirkkoon ulkomailla?

Kyllä onnistuu, jos kummi kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai kirkkoon, jossa on käytössä lapsikaste (esimerkiksi ortodoksinen tai katolinen kirkko). On hyvä muistaa, että kastettava tarvitsee ainakin yhden kummin, joka on evankelis-luterilaisen kirkon (tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon) kastettu ja konfirmoitu jäsen. Ulkomaalaiselta kummilta tarvitaan rekisteröintiä varten nimen lisäksi syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa.

4. Mikä on kummin rooli ristiäisissä?

Yleensä kummi osallistuu vauvan siunaamiseen vanhempien kanssa laittamalla kätensä vauvan pään päälle. Kummi pitää usein myös vauvaa sylissä kastetoimituksen ajan. Kummi voi myös lukea raamatuntekstejä, rukouksia, soittaa jotain instrumenttia, auttaa järjestelyissä tai pitää vaikka puheen. Mitään tarkkaa etikettiä kummin tehtäville ristiäisissä ei ole.

5. Mitä kaikkea kummi voi tehdä kummilapsensa kanssa?

Usein lapsen vanhemmat toivovat, että kummilla ja kummilapsella olisi mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Kummilapsen kanssa voi vaikkapa käydä leikkipuistossa, metsäretkellä, elokuvissa tai jääkiekkopelissä. Kummilapsen voi pyytää yökylään tai hänen kanssaan voi viettää kummilapsi päättää -päivän, jolloin tehdään juuri sitä, mitä kummilapsi toivoo. Seurakunnat järjestävät myös erilaista leiri- ja retkitoimintaa kummeille ja kummilapsille. Kumminkaa.fi-sivulle on kerätty hyviä vinkkejä kummeille.

6. Minulla ei ole yhtään kummiehdokasta lapselleni. Mitä teen?

Kummin löytäminen voi olla haastavaa, jos lähipiirissä ei ole kirkkoon kuuluvia henkilöitä tai sopivia kummiehdokkaita ei muuten vain ole. Jos kummiehdokas ei kuulu kirkkoon, voi hänen kanssaan keskustella kirkkoon liittymisen mahdollisuudesta. Jos tämä ei onnistu, eikä kummia tunnu muutenkaan löytyvän, kannattaa kertoa tilanteesta kastavalle papille. Seurakunta auttaa parhaansa mukaan löytämään ratkaisun kummin saamiseksi.

7. En osaa päättää, kenet pyydän lapseni kummiksi. Mitä teen?

Kummin valinta ei aina ole helppo, ja onkin monia eri kysymyksiä, joita kummin valinnassa voi pohtia. Voit lähestyä asiaa lapsen näkökulmasta: kuka olisi sopiva kummi juuri meidän lapsellemme ja olisi luontevasti läsnä lapsen ja koko perheen elämässä myös pidemmälle tulevaisuudessa? Jotkut tekevät rajauksen, että pyytävät kummeiksi vain sukulaisia ja toiset taas ajattelevat, että pyytävät kummeiksi muita kuin sukulaisia. Kummien määrällä ei ole ylärajaa. Mikäli hyviä kummiehdokkaita on useampia, ei mikään estä pyytämästä lapselleen monta kummia.

8. Olen aikuinen. Tarvitsenko kummin, jos haluan kasteen?

Aikuiskasteen kohdalla kummiuteen pätevät samat periaatteet kuin lapsenkin kohdalla eli kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa konfirmoitua kummia. Kirkkoherran luvalla yksi kummi riittää.

Kaste ennen riparia

1. Haluan riparille, mutta en kuulu kirkkoon. Mitä teen?

Voit huoletta ilmoittautua riparille riippumatta siitä, kuulutko kirkkoon vai et. Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos ilmoittaudut sellaiselle riparille, johon kuuluu leirijakso, saattaa osassa seurakuntia leirimaksun suuruus olla suurempi kirkkoon kuulumattomilla kuin kirkkoon kuuluvilla. Jos haluat kuitenkin liittyä kirkkoon ennen riparia, voit sopia asiasta rippikoulupapin kanssa. Kastamattomuudesta ja kirkkoon kuulumattomuudesta on hyvä mainita rippikouluun ilmoittautumisen yhteydessä.

2. Missä ja milloin minut kastetaan?

Kasteesta voit keskustella perheesi ja rippikoulua ohjaavan papin kanssa. Sinut voidaan kastaa mahdollisesti jo rippikoulun alkuvaiheessa, leirijaksolla tai leirin jälkeen ennen konfirmaatiota.

3. Minkälainen kastetilaisuus on lapsille ja nuorille?

Lasten, nuorten ja aikuisten kaste sisältää pitkälti samoja asioita kuin vauvan kaste – rukousta, laulua, raamatunlukua ja tietenkin itse kasteen.

4. Laitetaanko päälleni vettä kasteessa?

Kyllä vain. Luterilaisessa kirkossa on käytössä niin sanottu valelukaste eli pappi valelee vettä kolme kertaa kastettavan päähän tai otsaan ja lausuu: ”Minä kastan sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Aikuisen kaste

1. Haluan liittyä kirkkoon. Mitä teen?

Jos sinut on aiemmin kastettu, riittää kun täytät kirkkoonliittymiskaavakkeen. Mikäli sinua ei ole kastettu, ja olet yli 15-vuotias, ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi aikuisrippikoulun käymisestä. Kaikki 15 vuotta täyttäneet osallistuvat aikuisrippikouluun ennen kastetta. Aikuisrippikoulun kesto on 20 tuntia ja on useita tapoja käydä aikuisrippikoulu, kuten yksityisesti tai ryhmämuotoisena. Nykyään aikuisrippikoulun voi monissa seurakunnissa käydä myös suurimmalta osin verkon kautta.

2. Minkälainen kastetoimitus on aikuista kastettaessa?

Lasten, nuorten ja aikuisten kaste sisältää pitkälle samoja asioita – rukousta, laulua, raamatunlukua ja tietenkin itse kasteen.

3. Haluaisin upotuskasteen, onko se mahdollista?

Upotuskasteelle ei ole mitään periaatteellista estettä, vaikkei se yleinen tapa olekaan evankelis-luterilaisessa kirkossa. Ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi papin kanssa käytännön järjestelyistä.

4. Tarvitsenko kummin?

Aikuiskasteen kohdalla kummiuteen pätevät samat periaatteet kuin lapsenkin kohdalla eli kastettavalla tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva konfirmoitu kummi.

5. En tiedä, kenet pyytäisin kummikseni. Mitä teen?

Kummiksi voit pyytää kenet tahansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan konfirmoidun henkilön. Mieti, löytyykö sinulta läheisiä ystäviä tai sukulaisia, joita voisit pyytää kummiksesi. Jos sinun on vaikea löytää kummia lähipiiristäsi, ole yhteydessä seurakuntaasi. Seurakunta auttaa parhaansa mukaan tällaisissa tilanteissa etsimään sopivia kummiehdokkaita.

Kirkkoon kuuluminen ja liittyminen

1. Puolisoni ei kuulu kirkkoon, mutta minä kuulun. Voimmeko silti kastaa lapsemme?

Kyllä voitte. Riittää, että toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, jotta lapsen voi kastaa. Lapsen huoltajien pitää kuitenkin olla yksimielisiä kastamisesta.

2. Haluan liittyä kirkkoon. Mitä teen?

Jos sinut on aiemmin kastettu, riittää kun täytät kirkkoonliittymiskaavakkeen linkki. Mikäli sinua ei ole kastettu ja olet yli 15-vuotias, ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi aikuisrippikoulun käymisestä. Kaikki 15 vuotta täyttäneet osallistuvat aikuisrippikouluun ennen kastetta. Aikuisrippikoulun kesto on 20 tuntia, ja on useita tapoja käydä aikuisrippikoulu, kuten yksityisesti tai ryhmämuotoisena. Nykyään aikuisrippikoulun voi monissa seurakunnissa käydä myös suurimmalta osin verkon kautta.

3. Kuulun kirkkoon, mutta en tiedä, mikä on kotiseurakuntani. Mistä saan sen selville?

Olet sen seurakunnan jäsen, jonka alueella kotisi sijaitsee. Tällä sivulla voit tarkistaa, mitkä seurakunnat toimivat alueellasi >

4. Mitä se tarkoittaa, että kasteessa liitytään kirkkoon?

Kasteen jälkeen kastetusta tulee evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen voi toimia kummina ja käydä itsenäisesti ehtoollisella. Kirkon jäsen voi myös mennä naimisiin kirkossa. 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen voi asettua ehdolle seurakuntavaaleissa ja 16 vuotta täyttänyt kirkon jäsen voi äänestää seurakuntavaaleissa. Kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa ja osallistuu näin oman seurakuntansa toiminnan tukemiseen.

Kuulun kirkkoon ja puolisoni uskonto on toinen. Olemme sopineet, että lastamme ei kasteta vauvana, vaan kumpikin vanhemmista kertoo lapselle omasta uskonnostaan. Voiko pappi rukoilla lapsen puolesta?

Voit olla yhteydessä tuttuun pappiin tai kysyä asiaa kotiseurakunnasta. Piispojen mukaan lapsen ja perheen puolesta voi tässä tilanteissa rukoilla. Rukous ei kuitenkaan korvaa kastetta. Voit katsoa lisää täältä.

Kasteen jälkeen

1. Mitä kirkko tarjoaa lapsille ja perheille?

Lapsille ja perheille on seurakunnissa monenlaista toimintaa, kuten päiväkerhoja, perhekerhoja, kuorotoimintaa, muskareita, leiri- ja retkitoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Lapset ovat tervetulleita myös tavallisiin jumalanpalveluksiin, jotka ovat usein sunnuntaisin klo 10. Kannattaa tutustua kotiseurakuntasi tai muiden lähellä olevien seurakuntien nettisivuihin, joilla kerrotaan kirkon palveluista ja tulevista tapahtumista tarkemmin.

Seurakuntien yhteystiedot

2. Mitä palveluita kirkko tarjoaa tuoreille vanhemmille?

Kirkko tarjoaa keskusteluapua ja henkistä tukea eri elämäntilanteissa, kuten vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Papeilla on erityisen tiukka vaitiolovelvollisuus, joten heidän kanssaan voi keskustella täysin luottamuksellisesti vaikeistakin asioista. Seurakunnat tarjoavat myös maksutonta pariterapiaa perheasiainneuvottelukeskuksissa. Seurakunnissa on perhekerhoja ja muita vanhempien vertaisryhmiä, joissa voit tavata samassa elämänvaiheessa olevia ja saada vertaistukea sekä uusia ystäviä. Useissa seurakunnissa järjestetään myös muskareita ja muita lasten kerhoja. Diakoniatyö tarjoaa apua ja tukea erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa.

Apua ihmissuhteisiin

Kirkon keskusteluapua (chat, puhelin, sähköposti ja kirje)

3. Mitä tapahtumia kirkko järjestää, mihin voisin osallistua?

Kirkko on kaikenlaisia perheitä varten. Lähtökohtaisesti kaikki seurakunnan toiminta on kaikenikäisille, siten myös perheille avointa. Oman seurakuntasi tapahtumat ja tilaisuudet löydät oman seurakunnan nettisivuilta, kirkon portinpielen ilmoitustaulusta tai oman seurakunnan lehdestä. 

Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus pidetään useimmissa kirkoissa sunnuntaisin klo 10. Näiden lisäksi kirkoissa järjestetään konsertteja, kerhoja ja muita erityisesti perheille suunnattuja tapahtumia, joihin voit osallistua. Käy kokeilemassa erilaisia tapahtumia, niin löydät omasi!

Seurakuntien yhteystiedot