Ristiäiset ovat poikkeusaikana entistäkin ihanampia

”Eilen meitä kaikkia vielä arvelutti. Tänään iloittiin ihanasta vauvasta ja auringosta. Itku tuli pastorilla siinä kohdassa, kun kummit liittyivät pienen siunaamiseen kädet tietsan näytöllä. Ei voi olla totta, miten ihmiset on ihania!”

Tampereen tuomioseurakunnassa pappina työskentelevä Minnamaria Tammisalo on ehtinyt poikkeuksellisena korona-aikana nähdä jo monenlaisia ristiäisiä. Lapsia on kastettu sekä kotona että kirkossa. Etäyhteyksissä tekniikka on välillä tökkinyt, ja virsien laulussa ja yhteisissä rukouksissa mukana hiertää hienoinen viive. Yhtä kaikki, pappi on poikkeusajan ristiäisistä innoissaan. Ihmisillä on niissä erityisellä tavalla sydän mukana.

”Jos vain mahdollista, kasteet ovat nyt entistäkin ihanampia”, Tammisalo sanoo.

Ristiäisten järjestämistä ei tarvitse jännittää

Seurakunnissa on huomattu, että poikkeusajassa ristiäisiä helposti siirretään, ja voi olla, että osalla ne jäävät kokonaan pitämättä. Tavallisesti ristiäisissä nimenomaan kootaan läheiset yhteen, lapsen ensimmäiseen juhlaan. Nyt kun isoja kokoontumisia on rajoitettu, koko juhlat jätetään sen vuoksi väliin. Koordinaattori Henna Ahlfors Kirkon kasvatus- ja perheasioiden yksiköstä ei näe mitään syytä, miksi ristiäisiä ei voisi nyt järjestää.

”Kastetilanne on sellainen, missä pyydetään suojaa ja turvaa sille lapselle ja perheelle. Mikäs sen parempi olisi tässä tilanteessa”, sanoo Ahlfors, pappi itsekin.

Juhlaan voi osallistua myös etänä

Pelkistetyimmillään kasteeseen tarvitaan papin lisäksi vain kastemalja, vesi ja lapsi sekä kaksi todistajaa. Vanhemmat tai pappi kasteen toimittajana eivät voi olla todistajia, mutta esimerkiksi kummit läsnä ollessaan kyllä. Mikäli kummit eivät ole paikalla, todistajiksi käy vaikkapa muu juhlaväki.

Ahlfors muistuttaa, että seurakunnan puolesta poikkeusajan suositukset otetaan todella hyvin huomioon. Pelkoon ei siis terveyden puolesta ole syytä. Isovanhemmat tai muut riskiryhmiin kuuluvat voivat osallistua etäyhteyksillä, jos niin toivotaan.

Tekniikasta ei tarvitse tehdä peikkoa, kunhan yhteyksien toimivuuden muistaa testata etukäteen. Tavallisella kännykällä tai tabletilla lähetetty videoyhteys tai jälkikäteen tehty tallenne riittää.

”Lähetyksen laatu ei ole se juttu, vaan se, että pääsee kuulolle. Että kaikki pääsevät mukaan tunnelmaan”, Henna Ahlfors korostaa.

Papit ovat usein jo ihan tottuneita siihen, että juhlaan otetaan joku etäyhteydellä mukaan. Näin on toimittu jo ennen poikkeusaikaa: milloin mukaan otetaan etäyhteydellä joku ulkomailla asuva sukulainen, milloin mummo, joka ei enää jaksa matkustaa. Etäyhteydet saattavat olla toimiva ratkaisu silloinkin, kun mutkikkaat ihmissuhteet hankaloittavat samoissa tiloissa olemista.

Tärkeintä on rakkaus

Ahlfors uskoo, että ristiäisjärjestelyihin uppoutuminen voi joskus olla myös pakoa ei aina niin idyllisestä vauva-arjesta. Oikeansävyisten serviettien taittelemista tärkeämpää on kuitenkin ihmisten välinen yhteys. Kaste on rakkaudenosoitus lapselle.

”Jos ristiäisten järjestäminen poikkeusaikana askarruttaa, pyytäkää seurakunnasta apua. Kasteen voi myös järjestää niin, että juhlii isommalla porukalla myöhemmin.”

Ahlfors muistuttaa, että useissa seurakunnissa järjestetään kastetapahtumia, kun kokoontuminen on taas mahdollista. Niissä seurakunta huolehtii kaiken valmiiksi ja tarjoaa vieraille yhteiset kahvitkin.

”Jos kaste on jäänyt järjestämättä, niin tällaisessa tilaisuudessa se hoituu helposti ja mukavasti.”

Vauvan nimi pitää nimilain mukaan ilmoittaa väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteen ja perhejuhlan voi kuitenkin mainiosti erottaa toisistaan – sekä poikkeusoloissa että muuna aikana. Kuten eräs Minnamaria Tammisalon kastaman lapsen perhe kannustaa: ”Sittenhän saadaan toiset, ihanat juhlat!”

Kun pappi ei voi jäädä kastekahveille, pappi saa vinyylihanskoilla leivoslaatikkoon pakatut pikkuleivät kotiin. ”Muista keittää kahvit kans!”

Keitetty. Nautittu. ” Ihmiset on i h a n i a.”